Hitaasti mutta hitaasti

Kevät! Ja laiskuus. Eräskin sinihihainen villapaita on edelleen pahasti vaiheessa. Ei se kesäksi ehdi, varsinkin kun oli tarkoitus tehdä slipariosuus uudestaan sinisellä. Mut tässä on nyt monta muutakin projektia samaan aikaan. Ja muita hyviä selityksiä.

On tilattu sukat tällä kuviolla:


Tulos on tähän asti tämä:


Varsi on aivan liian kireä ja vaikka kuvio meneekin oikein, eivät kirjaimet erotu pyöreän muodon takia neuleesta. Tuosta tullee tumppu ja sukkia varten on tehtävä uusi suunnitelma. Excelillä tehty kirjainpohja on kyllä oiva, mutta kolmea lankaa pyörittäessä 48 silmällä tekeleestä tulee niin tiukka että on haastava saada pyöriötä mahtumaan edes ranteesta! Uusi toimintasuunnitelma tarvitaan tänne mahd.nop.plz.

Aloin tämän

jälkeen tehdä tätä

Mitan oli tarkoitus olla "vain hieman isompi", 134cm, mutta tuohan mahtuu tekijälleen! Liekö syynä Lidlin lanka vai tekijän liian iso käsiala, kun orjallisesti kuitenkin olen Novitan Kesä/2010 -lehden ohjeita noudattanut.

Gotta Catch 'Em All

Hamsteripäivää!

Tänään tupsahti postissa kivoja kässäjuttuja. Novitan pikkumyy71 lähetti ison kasan Nalle Puh -kuoria,

Ekat Bambuni

sekä toisetkin kolmosen puikot ja Nalle Puh -tarroja.

Aiemmin olen harrastanut vain nelosia tai kakkosia (lähimmät ovat olleet kolmen ja puolen pitkät).

Lisäksi Novitan Fanni lähetti ostamani Purot

joista väsännen joskus huopatossukoita.

Kesävillapaitani edistyy pikkuhiljaa. Toinen sininen hiha on jo melkein valmis mutta koska hihasta on tulossa hieno, ostin lisää sinistä lankaa, vaikka etu- ja takakappale ovatkin jo valmiit. Mutta noilla väreillä paidasta saattaisi tulla liiankin erikoinen.

Töiden jälkeen menin suoraan kauppaan ostamaan kahvia. Kahviahan en ostanut lainkaan mutta sinisen Tico Ticon lisäksi ostin ihkuja Puro Batikeja,

josko jossain välissä innostuisi tekemään pirteitä tumppuja uusilla bambuilla.

Viikonlopun rupeamaksi otan kuitenkin töiden ohella Pikachun joka on edelleen kesken. Paljon ei puutu mutta toukokuussa olisi juhlat joihin työ pitäisi saada valmiiksi ja kehyksiin.

Lankoja kirjoiksi

Lähetin päivänä muutamana kahdeksan kerää Woolia Novitan Bluesille.

Vaihdossa piti saada kaksi kiloa kirjoja.

Sen sijaan sain 5,2kg.

Huh.

Pitkät päällä

Rakas päiväkirja,

tänään suoritin taas pitkän päivärupeaman. Olin töissä puoli kymmenestä puoli viiteen, tosin välissä kävin hoitamassa asioita. Olin varustautunut töihinmennessäni sukantekeleellä joka ei vahingossakaan valmistuisi, jotta illalla miitissäkin olisi jotain neulottavaa, mutta sukkahan otti ja teki itsensä valmiiksi jo kolmelta. Hilpaisin lankakauppaan töiden jälkeen juuri ennen miittiä jotta sain lisää sukkalankaa.

Miitissä olivat jälleen Tuutikki ja strilla. Jumitimme lopulta strillan kanssa puoli kahdeksaan asti (viidestä alkaen, toim. huom.) Duon Robert's Coffeessa ja keskustelimme kaikesta oleellisesta ja elämää suuremmasta. Kotiinajaessa saikin vilkutella pimeyden takia Nissanissa pitkiä päälle, yllättäen olikin saapunut pimeys. (No daa, eihän me missään juhannuksessa eletä.)

Kahden ja puolen tunnin aikana tikuttelin sukkaakin melko hyvin.


Tilauksia on nyt tiputellut reippahasti varsinkin sinisten sukkien osalta. Eipähän ainakaan tarvitse pähkäillä mitä sitä viikonloppuna tekisi, töitäkin kun on lauantaina.

Jälkitunnelmissa

Ravelryn sivuilta selvisi että Team Finland oli olympialaisissa kakkosena 272 projektillaan! \o/

Flip ja Flop

Tällainen pussukka

siitä säilytyslootasta tuli.
Noin 134cm leveydeltään ja noin 27cm korkeudeltaan.

Laiskuutta ja ahkeruutta

Tänään olen ollut töissä mutta innostus keskustan neuletapaamiseen menemiseen on kuitenkin hiipunut, vaikka siitä aiemmin uhosin. Kehittelin itselleni syitä miksi en lähde ajamaan keskustaan työpäivän jälkeen. En kuitenkaan löydä parkkipaikkaa. En halua käyttää rahaa kalliissa Stockassa kahvilassa. En halua maksaa pysäköinnistä enkä halua saada parkkisakkoja. Ei ole mitään neulomista kun paitaa ei voi tehdä miitissä kun tarvitsisi seurata vain ohjeita eikä pystyisi sosialisoimaan. Ne kaikki kumminkin dissaa Novitaa mutta itse juuri liityin Novitaklubiin. Jne.

Olen tässä parin päivän aikana väsännyt Pretty Babysta vyötteen ohjeella vilttiä joka on kohta valmis.

Suunnittelin antavani viltin kolmivuotiaalle mutta eihän senikäinen noin pienellä (67cm*67cm) viltillä mitään tee. Panen sen siis myyntiin.

En tässä kuussa todellakaan ole noudattanut sääntöjäni. Olen hamstrannut lankaa enemmän kuin tarpeeksi vaikka luonnollisesti edellisetkin työt ovat edelleen kesken.

Investoin uusien pyöröjen sekä virkkuukoukun lisäksi kolmeen kerään kierrätyspulloista valmistettuun FlipFloppiin.

Suunnitelmissa on neuloa (eiku virkata!) säilytyskori jonne voisi jemmata lankoja jotka eivät tällä hetkellä mahdu pahvisiin säilytyslaatikoihin. Novitan kevään lehdessä oli hyvät kuvat pienistä säilytyspurkeista mutta ei kuitenkaan tarkkaa virkkausohjetta, virkkaaminen kun ei kuitenkaan ole bravuurini. Mutta ainahan voi yrityksen ja erehdyksen kautta oppia uusia asioita.
Ja onnistua. Toivottavasti.

Hyvää viikonloppua!

Myyntisivuni oli viikolla saavuttanut ulkomaailman ja myin yhdet käsineet sekä sukkaparin. Lisäksi toiselta taholta tuli pyyntö juuri tietynlaisista villasukista, kahdesta parista. Tämä viikonloppu meneekin siis neljän seinän sisällä sukkatehtaan kimpussa, kun sukkavarasto oli jo muutenkin päässyt ehtymään.

Toki viikonlopun viettoon kuuluu myös oikeanlainen ravitsemus.

Palkintoja

Jipii!

Sain palkinnon lähettämästäni neuleolympialais-top 4 -listastani.



YleX on muuttanut entisen sinisen mukinsa mustaksi. Vanhat YleX-termosmukini alkavatkin olla jo hajoamispisteessä.



... mutta mitä nörtti tekee näillä? Radiokanava jakaa stöördörejä jo.. mitä.. kuudettatoistako vuotta, ja palkintopaketissa näitä tännekin kapsahti. Josko odottaisi vaikkapa vappua ja ilmapalloaikaa!

Työn iloa

Tänään oli vuoro keskustan neuletapaamisen. Porukkaa tuli ja meni edestakaisin ja unohdin kaikkien niiden nimet välittömästi jotka kuulin, suurimman osan nickejä en väenpaljouden vuoksi edes pystynyt kysymään. Seuraava miitti tällä porukalla on kahden viikon päästä, sinne siis suunnistan minäkin jälleen.

Aloitin päivätyön ja pelkäsin jo etukäteen että neulomisharrastus hiipuu samantien. Toisin kuitenkin kävi. Hiljaisessa ja rauhallisessa kahvilassa kassan takana on paljon aikaa neuloa. Tässä parin päivän aikana olen tehnyt jo TicoTico-paidan takakappaleen valmiiksi ja etukappale on hyvää vauhtia tulossa.



Aluksi vain alaresorin piti olla ruskea ja muun neuleen siniraitainen. Neuloin kuitenkin vahingossa resoria liian pitkälle joten totesin puserosta tulevan pääasiassa ruskea joustinpaita. Hihojenkin väriä olen mielessäni muutellut sinisestä keltaiseen ja takaisin siniseen, joista jälkimmäinen sinisvarastojen takia taitaa jäädä lopulliseksi hihojen väriksi. Keltaista yläosaan, kenties hihoihinkin, tai ainakin kaulukseen, jos kaulusta edes teen. Saa nähdä mitä tuosta lopullisesti tuleekaan. Elämme jännittäviä aikoja.

Will you marry me?

Valmis!

Säännöt ja ostoksia

Olympialaiset ohi!
Pusersin itselleni kuusi mitalia kahdeksalla eri työllä. Vielä viimeisenä kahtena päivänä neuloin Puro Batikista parimetrisen huivin.


Kehittelin itselleni Ravelryn Lankalaatikossa itselleni säännöt langanostoja ajatellen.

Sääntöni vuodelle 2010:

1. Lankaa saa saada lahjaksi.
2. Jämälangoista neulon aina lisää tilkkuja peittooni, sitä varten saa mahdollisesti ostaa yhden kerän lisää seiskaveikkaa, mutta korkeintaan vain yhden kerän, ja jos se menee heti vilttikäyttöön.
3. Lidlistä saa ostaa tarjouslankaa, mielellään vain tarpeeseen. Kivoja lankoja, ei mitään turhakkeita.
4. Lankojen tulee mahtua laatikoihin. Jos ne eivät mahdu, on ylijäämälangoista tehtävä heti jotain käytännöllistä.
5. Aina tehdään jotain neuletta. (Yleensä luonnollisesti kahta tai kolmea eri projektia..)
6. Teen myyntiin tai tarpeeseen, itselle tai lahjaksi, en purkutarkoitukseen.
7. Lisää saa ostaa isomman erän vain silloin jos tietää mitä niistä aikoo oikeasti seuraavaksi tehdä.
8. Ja kaikki jämälangat käytetään kohdan 2 vilttiin.

Jämälankaviltti pelastaa paljon tulevilta lankahamstrauksilta ^^

Helmikuussa pitäydyin säännöissäni mutta heti maaliskuussa lankesin Lidlin uutuustarjoukseen (tosin Lidlin tarjoukset on sallittu säännöissäni ;P). Ostin kaksi isoa 400g kerää sinistä Sensationea yhteishintaan 18e.

Niistä teen vielä tulevaisuudessa jonkinlaisen neuleen. Kunhan ensin teen kesävillapaitani jonka aloitan hääpuvun valmiiksisaamisen jälkeen. Jälkimmäinen tosin on kohta viittä (riviä) vaille valmis!

Tilasin Novitan lehden (neljä kappaletta) hintaan 25e. Nyt vain odottelen uusien mallien saapumista ja insiraatioita :)

Tulossa ja menossa

Tulossa: huivi. Uutta ihanaa Puro Batikkia nam.



Tulossa: kesävillapaita. Iso kasa ihanaa Tico Ticoa.



Menossa: kanavatyöpikachu.

Osa 1:


Osa 2:


Kohta valmis!

Pieni askel ihmiskunnalle

Ylitin itseni. Yllätin itseni. Saavutin sen. Nyt olen ylpeä.
Nimittäin.
Kävin tänään ensimmäisessä neuletapaamisessani. Tapasin Tuutikin, Mamildan ja strillan. Neuloimme ja jutustelimme.

Miten irkki-ihminen joka jumittaa aikaa enemmän koneella kuin neuleiden ääressä on missannut livetapaamiset neuleiden osalta tähän asti tyystin? Hämmentävää.

Mutta nyt se on alkanut. Uusi alku. Uusi ura. Mutta vanhat neuleet. :P

Tai jotain uuttakin kuitenkin. Ostin tulevaan kesävillapaitaani langat ja alan tehdä paitaa heti kunhan hääpuvun etukappale valmistuu. Nyt mennään jo helmassa :) Jatkamaan sitä siis.

Huominen hieman keskeyttää neulomista, kansalaisopistossa teen ristipistoja ja illalla on lautapelleilyn vuoro. Ja lauantaina juhlimista. Ja muuta sosiaalista elämää, lol apua! Saati tuleva viikko, kun päivätyö tulee haittaamaan pahasti käsitöiden tekemistä.

Mutta yritän parhaani että selviäisin. Toivotaan ainakin näin.

Mainetta ja kunniaa

YleX:llä luettiin top 4 -listani meneillään olevista mittelöistä:

Olen havainnut pettymyksekseni että ette ole olympiahuumassa
noteeranneet lainkaan neuleolympialaisia. Itse käsityöihmisenä keskityn urheiluolympialaisia enemmän käsitöihin
ja neuleolympialaisiin. Olympiatulen syttymisen jälkeen jopa kymmenet
tuhannet neulojat aloittivat yhtäaikaa urakan, jossa heidän on
tarkoitus haastaa omat taitonsa, voimansa ja kestävyytensä. Pelkästään
Suomen joukkueessa kisaa yli 200 osallistujaa.

4. Huolto. Kuka siivoaa, kuka ruokkii lapset, kuka tiskaa, kuka
laittaa ruokaa? Itse pitäisi vain neuloa tai virkata. Kotitöiden
tekeminen hidastaa pahasti neuleurakkaa. Ideaalista on delegoida
kotityöt parin viikon ajaksi perheen toiselle puoliskolle ja itse vain
istua sohvannurkassa puikot sauhuten.

3. Työt. Arkisin työnteko haittaa pahasti neulomista. Ei ole kuin
illat ja viikonloput aikaa tehdä käsitöitä ja jossain välissä kai
pitäisi hoitaa kotitöitä, ellei niitä ole onnistunut delegoimaan
jollekulle muulle. Töissä ei voi neuloa vaan täytyy käyttää aika..
noh, työntekoon. Hyvin harmillista.

2. Langan loppuminen. Vaikka mallitilkut olivat valmiina ja puikot
olivat jo ennen kisoja lähtövalmiina, lanka saattaa kuitenkin loppua
kesken eikä lankaa välttämättä saa lisää ajoissa. Sitähän pitäisi
saada lisää heti, mutta joitakin lankoja saa vain pitkien matkojen
takaa tai kalliilla hinnalla. Hinta tosin ei merkitse käsityöihmiselle
paljon mitään, mutta langan loppumisen takia täytyy soveltaa ja tehdä
työstä ehkä jotain muuta, mikäli työstä ei tule valmista
olemassaolevilla langoilla.

1. Palkinnot. Urakan jälkeen oma työ on valmis ja saa viimein
palkinnon omasta työstään. Sen lisäksi kädessä on valmis työ ja hyvä
mieli. On onnistunut ylittämään itsensä ja saanut mainetta ja kunniaa.
:)

Meteoriitti

Dan Brownin Meteoriitti on taattua Dan Brown -laatua. Tapahtumat etenevät sujuvasti ja yllättävästi, rakenne on kehitelty jännittäväksi ja juoni on monisyinen ja mielenkiintoinen. Teksti nappaa mukaansa mutta osa tapahtumista (kuten helikopterin laskeutuminen alukselle jossa on sillä hetkellä vain kaksi ihmistä tai taistelut aluksella) ovat lähinnä vain elokuvamaisia. Oikeastaan koko kirja on pelkkää elokuvaa, mikä teoksesta tekeekin juuri DanBrownmaisen.

Olen lukenut Da Vinssin soosin ja nähnyt Enkelit ja Demonit ja ne olivat niin tylsiä. Erityisesti koodikirja oli kirjoitettu jo valmiiksi elokuvamuotoon. Meteoriitti oli sentään hieman parempi mutta tietyiltä yksityiskohdiltaan epäuskottava. Miten kaikki ihmiset ehtivätkään juuri oikeilla hetkillä oikeille paikoille, miten toimittajaa esittävä nainen sattuukaan pääsemään eturiviin suuressa tungoksessa ja saamaan sekoitettua muun sähellyksen ohella tietyt kirjeet, kuten hänen missionsa olikin.

Spoiler: Meteoriitti itsessään ei ollutkaan meteoriitti. Itse asiassa koko meteoriitti jäi vain tylsäksi pointiksi muiden juonirakenteiden hypätessä enemmän esiin. Salaliittoteorioilta ei tietenkään voinut välttyä kun on kyse USA:sta mutta presidentinvaalikampanjan taustahenkilöt toivat maustetta muutoin tasaiseen jäätikköseikkailuun. Toki jäätikölläkin taisteltiin ja lilluttiin jäälautalla, mutta kappas, joku tuli ja pelasti ja taas uskottavuus kärsi.

Mutta hyvä kirja tämä silti oli. Tämä on tämän blogin toinen kirja osastosta "tätä jää vain lukemaan". Suosittelen.

Ihana Tico Tico

Sain pikkuviltin valmiiksi ja ilmoitin sen olympialaisiin peittolajiin. Nyt alkoi jo himottaa tehdä jotain pientä, nopeaa ja kivaa itselle.


Tein viimevuoden aikana niin paljon töitä muille ihmisille myyntiin että viimeinkin on todella aika tehdä itselle jotain hyödyllistä. Ja nättiä.

Ihastuin Tico Ticon siniseen lankaan käsityön omatoimiryhmässä ja päätin tehdä kyseisestä langasta itselleni sukat.

Toki minulla jo Tico Ticoa on oranssina ja ruskeana mutta olenhan hamsteri, teen niistä joskus jotain. Ehkä.

Itse asiassa olin tekemässä em. langoista kaksinkertaisia tumppuja mutta purin tekeleeni koska turhauduin hitaaseen neulomiseen ja liian ohueen lankaan. Kyllä vielä jonain päivänä kaksinkertaiset tumput teen.. hamassa tulevaisuudessa.

Troijan laulu

Colleen McCulloughin Troijan laulu jaksaa aina kiehtoa. Tämä on yksi niistä kirjoista joihin jää kiinni eikä pääse nukkumaan tai hoitamaan asioita kun täytyy vain lukea kirjaa.

Kuvat Troijan sodan maailmasta ja Aigeianmeren ympäristöstä auttavat lukijaa vaeltamaan paikoissa missä kirjassa milloinkin liikutaan. Kertojina teoksessa toimivat eri henkilöt vuorotellen.

Kerronta ja tekstin rakenne imevät lukijan mukaansa. Leireilyt, puuhevoset ja taistelut on kirjoitettu tyylillä.

Tämä tästä. Kannattaa lukea.

Lisähuomio: Hyvinkäytetyssä pokkariversiossani takakannessa on hellanlevyn syömä harmaa alue.

140 000

Mikäli neulon yhden vilttineliön päivässä viikon ajan, á 10 000 silmää, saan viikossa aikaiseksi 70 000 silmää. Olympialaisten aikana kahdessa viikossa saan aikaan 140 000 silmää. Siinä saa pistellä. Ja vielä ihmettelen miksi peukalo on ihan turta. (Ja vertailun vuoksi, villasukkapariin menee noin 15 400 silmää.)



Tosin onhan tässä muitakin olympiatöitä vielä tekeillä, olympiaviltistä tulee lastenkokoa.



Pidemmän tähtäimen suunnitelmana olisi suurentaa vilttiä siten että se päällystäisi koko sohvan. Siinä saa pistellä vielä jokusen silmän.