Maailmanloppua ravintolassa

Lupasin palata myöhemmin kaapelitumppuihin. Tai oikeammin voisi sanoa lapasiin, lanka kun on sen verran ohutta.

Tein, purin, tein purin. Tein taas, purin taas. Sopivan tikkupaksuusyhdistelmän löydyttyä purin ainakin kolme-neljä kertaa peukalon aloituksen jälkeen, kun halusin näihin nimenomaisesti pitkän varren.

Kaapelilapaset nämä olivat päässäni heti langan nähtyäni, sillä ajattelin toteuttaa kaapelin käsivarren päälle resorista kärkeen asti. Letillä ajattelin mennä, mutta koska parimetrisestä kolmen letin kaulahuivistani on jo 15 vuotta, ei letti lähde enää ihan selkäytimestä.

Tämän hetken tulevan yhden pikkukierteen kaapelilapasen sain muotoiltua nykymuotoonsa Metsossa Novitan miitissä, missä tosin ei ollut muita paikalla. Olinko itse vääränä päivänä paikalla? Vai olivatko muut lomilla? Enihau, jätskit söin, kahvit join, neuloin ja aloin lukea mielenkiintoista kirjaa...

Ainahan tuo maailmanloppu on kiinnostanut, mutta tämä Maya-homma nyt varsinkin. Olen tässä teoksessa kovin alussa, mutta jo muutaman ensimmäisen luvun jälkeen tuntuu siltä, että juonen tulee muistamaan varsin hyvin lukukokemuksen jälkeen.

Eikä tämä tunnu niin ennalta-arvattavalta kuin esim. Da Vinssi -soosi. En esim. arvannut etukäteen sitä että tapahtumat, jotka johtivat dinosaurusten äkilliseen sukupuuttoon kuolemiseen, johtuivat ulkoavaruuden aluksen Maahan putoamisesta. E.T.:t liittyvät luonnollisesti myös Genesiksessä mainittuihin jättiläisiin, niihin muinaisajan kuuluisiin sankareihin (luku 6). Ja tämän jälkeen tulikin se Nooa-vedenpaisumus.

Suomalaisessa Kirjakaupassa on muuten menossa pokkaripassihomma. En tiennytkään tästä, mutta vuoden sisään voi kerätä tietyn määrän leimoja pokkareista, ja viimeisen leiman jälkeen saa ilmaisen pokkarin! Eikä tämä nyt niin mahdottomalta kuulosta, Maya-kirja huitoi siinä E-hintaryhmän paikkeilla. Ja toki samantapainen kantissysteemi toimii myös Karismakirjassa, tosin tämä myymälä on suljettu arkipäivisin heinäkuun ajan.

Yllätin itseni muuten siitä etten parillakympillä ostanutkaan maailman ainoata viisiosaista trilogiaa. Lisäksi melkein unohdin tämänvuotisen Pyyhepäivänkin! Kenties tämä skene alkaa minulla jotenkin hiipua, vaikka Suomalaisen kantiskortissani kerrotaankin mikä on Elämän Tarkoitus.