Syvimpien ongelmien ratkaisua

Mitä on tapahtunut sitten edelliskerran?

Aluksi TicoTicon nykykuulumiset:

... haaveilin ohuista muutamasta parista alustumppuja hyvin pian lähestyville 5v-synttäreille. Muttakun mä haluaisin itselleni tästä raitaisesta ne sukat. Ai niin, tarviin siihen puikot. Mutta mites niiden lapsen tumppujen kanssa kun en mä tästä raitaisesta niitä haluaisi tehdä. Oho tuossa on kuin onkin yksiväristä TicoTicoa! Joo mä ostan tän valkoisenkin.

Aloin nyt viimein väsäillä valmistuneiden pikkutumppujen innoittamana kaksinkertaisia sukkia! Pitkävartisista toki haaveilin, mutta kunhan nyt lyhyvartisetkin valmistuisivat. Sukista(/"töppösistä") tulee melko napakat, joten nämä lienevät myöhemmin optimit ohuisiin kenkiin villakerrokseksi.

Periaatteessa vihaan ohutta lankaa, mutta käytännössä ohut on kuitenkin riittoisampaa. Tosin kaksinkertaisella ohuella langalla neulosta täytyy tekovaiheessa katsoa, toisin kuin normisukat, jotka valmistuvat ulkomuistista leffojen ääressä.

Mutta vaikka olin itselleni luvannut...

... mitä jatkanen seuraavassa miitissä 2kk päästä. (En pääse osallistumaan kuukauden päästä, lienen ja toivottavasti olenkin silloin illan opiskelemassa.)

... meninkin Metsoon Novitan neulemiittiin.

Tuolla ratkesi kaikkien pienten neulottavien ja laukunpohjalla kulkevien purkautuvien neulosten periongelma, eli puikon karkaaminen.
Ostin Minnalta tämän:

Onnellinen!
Eihän tokikaan olisi ollut vaikeaa mennä itse Tiimari-Sinooperi -akselille etsimään palanen kuminauhaa ja paria pientä kukkaruukkua, mutku.

Ja se Goomba-pipo... tulossa on!
Tokihan teen niitä monta, joten sarjatyö on jo alkanut. Hieman takkuillen tosin, koska kärjen kavennukset ovat aiheuttaneet useampia purkuoperaatioita. Ja "minä olen niin luova etten tarvitse ohjeita" -ihmisenä kesti hieman aikaa keksiä oikeat kavennusvälit ja -kohdat.

Mutta tästä kerron myöhemmin.

Hän huutaa: "Nyt hei!"

Milloin olen viimeksi käynyt kässämiitissä? Joskus menneenä syksynä? Vuosi-pari sitten kävin ahkerammin ja useammin monissakin eri neulemiiteissä, mutta sitten se taisi jäädä töiden ja minkälie takia..
Mutta nyt hei!

Aloitin vuoden menemällä Metsoon Novitan neulemiittiin tutun porukan kanssa. En ole paljon edes ehtinyt neuloa saati pitää yllä myyntisivuja. Myyntiin tarkoitettujen valmiiden tuotteiden sijaintia en enää edes varmaksi tiedä (otin myyntisivulta kuvat pois jos syyskuussa) mutta Sukkasatoilu sentään hieman kartutti joululahjavarantoja. Lisäksi yhdet iiihanan pehmeät sukat tein jouluksi niin kiireessä etten ehtinyt ottaa niistä minkäänmoisia kuvatuksia ennen paketointia.

No nämä useammat joulu- ja synttärilahjayritelmänihän ovat aina vain jääneet ja jääneet.. joten tästä opin, että kannattaa siis neuleskella ainoastaan Nopeasti jotain kiireessä ennen joulua, niin ainakin tulee valmista!

Miitissä tikuttelin jostain langasta jotain aikuisen töppösentynkää (tämän sekä noihin pehmeisiin jouluksi valmistuineisiin sukkiin sain langat syksyllä jostain, ja ilman vyötteitä ofc). Sellainen semityö oli siis mukana jonka mallin osaa ulkoa eikä tarvitse kovin paljon miittikeskusteluiden väärinneulomisen ansiosta myöhemmin purkaa. Sen sijaan purin jo miitissä. Sain toisen sukan valmiiksi ja aloitin toista, mitä jatkanen seuraavassa miitissä 2kk päästä. (En pääse osallistumaan kuukauden päästä, lienen ja toivottavasti olenkin silloin illan opiskelemassa.) En vaan jotenkin Ehdi kotosalla neuloa enää.. :P

Vahingossa miitinjälkeiset tunnelmat veivät minut Sokkarille. Vahingossa sieltä sitten ostin TicoTicoa. Jos siitä itselleni sukat tekisin. Vaikkakin haaveilin ohuista muutamasta parista alustumppuja hyvin pian lähestyville 5v-synttäreille. Muttakun mä haluaisin itselleni tästä raitaisesta ne sukat. Ai niin, tarviin siihen puikot. Mutta mites niiden lapsen tumppujen kanssa kun en mä tästä raitaisesta niitä haluaisi tehdä. Oho tuossa on kuin onkin yksiväristä TicoTicoa! Joo mä ostan tän valkoisenkin. Mitäs muuta kivaa täällä onkaan. Ai niin alennusmyynnit. Toi jouluenkeli olis hei muuten tarjouksessa, ja se sopis kuin nakutettu kotiin vuodenajasta riippumatta.

Hups...

Enkeli päätyi siis heti kotiin hyllyn päälle...

...ja kotona otin varovaisesti kuvan tämänhetkisistä olkkarin lankavarannoista. Siis ihan nopeasti vain kurkkasin laatikoihin joissa ei tällä hetkellä kovin paljon lankoja ole, mutta ihan riittävästi kuitenkin. Laitoin sitten äkkiä laatikot takaisin kiinni. Siksi hieman epäselvä/vinoutunut kuva.

Nyt tarttis vain aloittaa ne alustumput. En Vaan Tykkää Yhtään tumppujen väsäämisestä! Anyhow, ne saavat seurakseen sit pakettiin nämä:

Kaikessa tekstisisällön kaoottisuudesta sekä tästä hyvinkin rauhaisasta päivitystahdistani huolimatta olen pyrkinyt muuttamaan tänne, tämän sijasta. Kässäilyt kuitenkin kohdistan edelleen pääasiassa tänne kjk:hon.

Mutta sitten tuo LeenaK bloggaili Katon kontissaan 12 Uutta Asiaa -tempauksesta.
Mä oon niiiin mukana! Vaikkei osallistujia tulisi yhtään (enempää) ja vaikkei tuota tempausta tälle vuodelle tulisikaan, niin ainakin mä teen ihan uusia ja kivoja juttuja tässä vuoden aikana.

Saleen!

Viides

Aiemmin mainitsemieni raitalangan sekä tiilen värisen seisveikan lyhytvartinen yhdistelmä toi jälleen sukkasatolaariin uuden parin, 3,5 bambuilla jälleen.

Nämä valmistuivat tällä viikolla Novitan neulemiitissä kuukauden ensimmäisenä tiistaina Metsossa. Missä allekirjoittanut tietysti tikutteli sukkia ;) Ja saimme nähdä myös hienoja kuvia Maailman suurin tilkkupeitto -tapahtumasta Hki:n Tuomiokirkolta. Itse en tähän tempaukseen ehtinyt osallistua millään keinoin, eikä peukaloni kovinkaan hyvin virkkuukoukkua kestä, mutta ensvuonna sitten tumpputalkoisiin.. ehdottomasti! Jatkossa tästä alkaen olisi tarkoitus lanseerata 1.10. kansainväliseksi käsityöpäiväksi.. tai jos kansallinen-nimikkeellä nyt ensin aloittaisi. Mut anyhow.

Maailmanloppua ravintolassa

Lupasin palata myöhemmin kaapelitumppuihin. Tai oikeammin voisi sanoa lapasiin, lanka kun on sen verran ohutta.

Tein, purin, tein purin. Tein taas, purin taas. Sopivan tikkupaksuusyhdistelmän löydyttyä purin ainakin kolme-neljä kertaa peukalon aloituksen jälkeen, kun halusin näihin nimenomaisesti pitkän varren.

Kaapelilapaset nämä olivat päässäni heti langan nähtyäni, sillä ajattelin toteuttaa kaapelin käsivarren päälle resorista kärkeen asti. Letillä ajattelin mennä, mutta koska parimetrisestä kolmen letin kaulahuivistani on jo 15 vuotta, ei letti lähde enää ihan selkäytimestä.

Tämän hetken tulevan yhden pikkukierteen kaapelilapasen sain muotoiltua nykymuotoonsa Metsossa Novitan miitissä, missä tosin ei ollut muita paikalla. Olinko itse vääränä päivänä paikalla? Vai olivatko muut lomilla? Enihau, jätskit söin, kahvit join, neuloin ja aloin lukea mielenkiintoista kirjaa...

Ainahan tuo maailmanloppu on kiinnostanut, mutta tämä Maya-homma nyt varsinkin. Olen tässä teoksessa kovin alussa, mutta jo muutaman ensimmäisen luvun jälkeen tuntuu siltä, että juonen tulee muistamaan varsin hyvin lukukokemuksen jälkeen.

Eikä tämä tunnu niin ennalta-arvattavalta kuin esim. Da Vinssi -soosi. En esim. arvannut etukäteen sitä että tapahtumat, jotka johtivat dinosaurusten äkilliseen sukupuuttoon kuolemiseen, johtuivat ulkoavaruuden aluksen Maahan putoamisesta. E.T.:t liittyvät luonnollisesti myös Genesiksessä mainittuihin jättiläisiin, niihin muinaisajan kuuluisiin sankareihin (luku 6). Ja tämän jälkeen tulikin se Nooa-vedenpaisumus.

Suomalaisessa Kirjakaupassa on muuten menossa pokkaripassihomma. En tiennytkään tästä, mutta vuoden sisään voi kerätä tietyn määrän leimoja pokkareista, ja viimeisen leiman jälkeen saa ilmaisen pokkarin! Eikä tämä nyt niin mahdottomalta kuulosta, Maya-kirja huitoi siinä E-hintaryhmän paikkeilla. Ja toki samantapainen kantissysteemi toimii myös Karismakirjassa, tosin tämä myymälä on suljettu arkipäivisin heinäkuun ajan.

Yllätin itseni muuten siitä etten parillakympillä ostanutkaan maailman ainoata viisiosaista trilogiaa. Lisäksi melkein unohdin tämänvuotisen Pyyhepäivänkin! Kenties tämä skene alkaa minulla jotenkin hiipua, vaikka Suomalaisen kantiskortissani kerrotaankin mikä on Elämän Tarkoitus.

Tulin, näin, purin

Raven miitti koitti jälleen. KIP-työni ensimmäinen osa oli vahingossa valmistunut, joten tikuttelin Hervannassa kakkososan varren.

Aloittamista varten toki täytyi purkaa. Kantapää tuli muutamaan kertaan vääränväriseksi, joten purin sen pariin-kolmeen kertaan. Ja lopettamista varten piti lopulta purkaa molempien sukkien kärjet, sillä vaikka kuinka luulin ja miitissä puhuin, ei pikkuraitalangassakaan värit ihan mätsänneet, eli en olisi saanut sukkia täsmälleen samannäköisiksi kärjestä. Mutta lopulta kuitenkin onnistuin:

Myöhemmin kuulin vaimean henkisen kutsun Pirkanmaan kotityön suunnilta, ja päädyin investoimaan kahteen Kirjo-Pirkka -kerään. Sinisen näen mielessäni jo sukkina ja punaisen kaapelitumppuina.

Mutta näistä tarkemmin lisää seuraavassa numerossa.

KIP 2011

11.6. Koskipuistoon kokoontui satunnainen määrä ihmisiä neulomaan julkiselle paikalle. Itse lähdin pelipaikalle noin tunnin etukäteissuunnittelulla huomattuani aamulla irkissä #neulonnan topicissa KIP:n olevan juuri tänään.

Ja kuten voi arvata, neuloin sukkaa komeassa aurinkoisessa kelissä. (Jotain Novitan papukaijalankaa tämä on, tästä piti joskus tulla jokin huivi mutta nopeastihan sen menomatkalla bussissa purki lankakeräksi:)

Sukkia ja tilkkuja

Kuukauden ensimmäinen tiistai ja Novitan miittikerta meni jälleen. Paikalla oli Minna, tanita sekä allekirjoittanut, mutta lisäksi luonamme käväisi vieraileva neulova miestähti. Itse en ehtinyt jutustella Metsossa kuin alle tunnin muiden kiireiden vuoksi, mutta ydinasiat nopeasta pyörähdyksestä olivat "Pellervo kutoo aina vaan sukkia", "Puro oikeasti kannattaa huovuttaa käsin ettei tosta pitkävartisesta tule lastenkokoa" sekä Isoäidinneliö -projekti. Miittiporukkamme puolesta Minna lupasi koota palaset ja lähettää ne eteenpäin, ja josko syksyllä tulisi lähdettyä Helsinkiin kasaamaan maailmanennätystä? :)

Briiffisti, Martat, Novita, ym. ovat antaneet speksit minkäkokoisia palasia kuuluu virkata ja minkäkokoisia peittoja palasista kuuluu tehdä, ja myöhemmin nämä lähetetään ensi- ja turvakoteihin. Varsinainen tilkkurekkakiertuehan meni jo.

Ostin pari kerää edullista(?) Villavaa (vai mitä se oli? nyt ovat kaikki ihan hukassa) á 1,50e (50g). Tikuttelen tässä hätäisesti niistä kasan lastensukkia lahjaksi useammalle lapselle kerrallaan.

Työ vs. miitti vs. kirjat

Tällä kertaa Raven miitti jäi sivuun töiden vuoksi. Mutta kappas, löysinkin itseni tekemästä töitä Duossa kuuden pintaan kuukauden viimeisenä torstaina. Ihan vain vilkaisin ohimennen montako henkilöä miittiin oli tullut ja siellä olikin iso pöytä täynnä!? Olihan sitä pakko siinä ihan vahingossa käydä nopeasti sanomassa ihmisille moi ja heippa taas.

Kirjojenlukuelämäni on ollut pitkään hävyttömän köyhää kun olen suuntautunut villalankapuolelle sen mitä töiltä ehdin. Mutta ainakin tapasin tässä lukuisia kirjoja uudistuneessa ja kodikkaassa Karismakirjassa. Liketän kovasti :)

Miittailua, purkamista ja kirja-alea

Tammikuun viimeisenä torstaina, 27. päivä, löysin itseni jälleen Duosta Lycaenan kanssa neulomasta. Päivä oli kovin mielenkiintoinen, erikoinen ja antoisa. Tykkään :) Lisäksi havaitsin että kutosen puikoilla tikuteltava akryylivillasukka on melko leppoisaa ja nopeaa puuhaa.

Eilinen Novitan miitti oli pakko missata keikkatyökomennuksen vuoksi. Mutta sen verran havaitsin että edelliskerralla Metsossa aloittamani wannabe-baktukseni menee purkuun. Tavoitteeni oli saada jämäkerät kulumaan huiviin mutta nyt kerät ovat loppuneet ja huivi ei ole vieläkään valmis. Olen kyllä ajatellut ostaa lisää ko. Puro Batikia mutta oikeita värejä ei (onneksi) ole löytynyt.

Olen katsellut ihastuneena uusia Novitan sateenkaariraitoja mutta olen malttanut itseni. Vielä. Mutta lankesin tosin tässä päivänä muutamana uusiin Puron väreihin. Ihan vaan pari kerää sitä sinisävyistä. Mut älkää kertoko kellekään! ;)

Tämän blogin nimi on Kirjoja ja käsitöitä joten tässä nyt edes yksi maininta kirjoista:
Karismakirjassa on vielä tämän viikon loppuun suuret alet, sillä ihana pikkukirjakauppa menee pariksi viikoksi remontin vuoksi kiinni. Tervemenoa kaikki! Sinne riennän itse loppuviikosta ahmimaan.

Purettavaa ja jotain muutakin kuin sukkaa, joskus, ehkä

Jälleen kokoonnuimme Metsossa, tällä kertaa hieman pienemmällä kokoonpanolla, eli Pellervo, Tsikko ja Minna.

Saimme aikaan keskustelua ikääntymisestä ja oman ikänsä unohtamisesta. Ja onhan oman iän kokeminen aina suhteellista, kolmi-nelikymppisiä voi joku pitää vanhana mutta toinen pitää viisikymppisiä nuorisona. Ainakin allekirjoittanut kokee jo olevansa vähitellen aikuinen, vaikka henkisesti olenkin nuori, mutta pienet partiopoikani joiden kanssa aikaa vietin muinoin tiiviisti kolmen ja puolen vuoden ajan ovat jo parikymppisiä.

Päädyimme myös jälleen luonnollisen avautumisen äärelle, eli purkamiskeskusteluun. Kaiken voi purkaa. Useasti. Varsinkin jos kappaleen on tehnyt kerran väärin. Tai kaksi. Tai voi valmiin työnkin purkaa vähintään kerran (tai miksei useamminkin) ja tehdä langasta uuden tuotoksen jos vanha tuotos on jäänyt käyttäjälleen pieneksi.

Koitin itse aloitella tällä kertaa jotain muuta kuin iänikuisia sukkia. Heitin päästäni wannabe-baktuksen ohjeen ja aloittelin sitä pikkutikuilla. Tarkoituksenani on tuhlata kaappiin lojumaan jääneet kirkkaat Puro Batikit.
Miitin jälkeen hyvän opastuksen saaneena marssin Sokkarille ostamaan bambupyöröt!! Niillä jatkoin wannabe-baktusta pitkälle :)

Vielä tää yks kerros!

Pariin otteeseen on tullut nyt miittailtua.

25.11. vietin kolme tuntia Hervannassa Ravelryn Lycaenan kanssa. Opin uusia miittipaikkoja ja -aikoja sekä bambujensaalistusliikkeitä, ainoista ihanista kolmosen bambuista kun yksi meni poikki. Olen käyttänyt metallista varapuikkoa - ankeaa, sehän ei edes taivu yhtään ;)

Opin tuolla reissulla sen tosiasian, että Hervannan Lidl ei anna Ylöjärven Lidlin pullorahoja. Pankkitilikin tipahti "ihan vahingossa" miinuksen puolelle parkkimaksujen takia. Mutta jäätelö on aina nam! Ihan vahingossa tuli syötyä pyörremyrskyä ;P

Keskitin ajatukseni Hervannan miittikerralla, sekä vajaat pari viikkoa ennen sekä jälkeen miittipäivän, lastensukkiin. Kun pyydettiin lastensukkia. Ja niitä tuli sitten viisi paria, kaksi punaista ja kolme vihreää. Kolmea eri kokoa ja useaa eri varsipituutta. Oiva-langasta, joka on löydetty jostain Prisman alelaarista joskus (ihan vahingossa tietysti, mutta ku halvalla sai ;)

Itsenäisyyspäivän jälkeen 7.12. oli sitten Metson / Novitan Neulomon miitin vuoro yhteensä seitsemän hengen (ja paninin) voimin! Pellervo itse päätteli niitä kymmentä sukkaa kun muut tikuttelivat vielä tätä yhtä kerrosta ennen lähtöä. Pari tuntia saatiin kulumaan joutuisasti ja messuilijoilla riitti (ja varmasti tulevaisuudessakin vielä riittää paljon) fiilistelyjä :)

Neulomon miitit jatkavat ensvuonna, Hervannan kutsu kuuluu vaimeana vielä loppukuusta.

Ja tokihan itsekin aloitin päättelyurakkani jälkeen väsätä uutta settiä. Sukkia ei sentään (eikä muutenkaan nyt vähään aikaan, kiitos?) mutta raitalankatumppuja. "Kyllähän mä ehdin nää vielä aloittaa!"
As usual.. :D

Viimevuotisesta Puro Iltanuotiosta 10cm sukanvartta

Kuukauden ensimmäinen tiistai koitti jälleen! Ja vaikka työpaikka yritti venyttää työpäivän alkamisaikaa myöhemmäksi illan palaverin vuoksi, piti Pellervo päänsä ja päivätyön ja iltapalaverin välissä käväisi neulomassa viimevuotisesta Puro Iltanuotiosta 10cm sukanvartta. Metson miitissä turisivat tällä kertaa Emma, Tsikko, Tanita ja Minttu. Ja kuten edelliskerralla suunnittelimme, oli ainakin osa miitissä väsätyistä töistä päätynyt ainakin osin purettavaksi. ;)

Syitä miehenhankkimiselle

Kun työstä 1 on vapaata ja työt 2 voi tehdä normaalia aiemmin, on mahdollisuus osallistua jälleen (toisen) kerran Novitan Neulomolaisten miittiin pääkirjaston kahvilassa. Paikalla oli Pellervon lisäksi Minnoja, Tsikko ja Rosa.

Parin tunnin aikana kukin sai aikaiseksi jälleen uutta purettavaa. Illan tärkein viisaus lienee kuitenkin se, että kannattaa hankkia mies edes siksi, että miehen saa pitkillä automatkoilla kuskiksi, jotta voi itse neuloa, eikä tarvitse itse käyttää aikaa ja käsiään ajamiseen.

Sukkasatoilua, väsymystä ja sosiaalisen elämän yrittämistä. Osa 1

Sukkasadon yritelmäni on jo hyvässä vauhdissa. Tikuttelin muutamana iltana suunnitelmani mukaan vihreästä Purosta sukanalun, ja kärjen lopetin punaiseen puroon. Erikoiset. Eilen en poikkeuksellisesti ollut iltatöissä, joten ehdin poiketa pikaisesti tikuttelemassa toisen sukan loppuun Novitan Neulomon miitissä pääkirjaston kahvilassa. Mukana olivat myös mm. Minttu ja Neulojatar.

So far eilinen tuotokseni näyttää tältä:


En ole aiemmin huovuttanut Puroa, joten jänskättää miten sukkien käy pesukonekierroksen jälkeen. Mutta siitä seuraavassa numerossa.

Valmistumassa

Töissä kävin ja töissä kävin ja miitissä kävin Stockalla Ausiferin kanssa! :) Ircissä #neulonnalla jutusteltiin paria päivää aiemmin ja sovittiin miitti.

Sinisen villapaidan etukappale on edistynyt hyvin. Myös Doom-kanavatyö on lähes valmis!

Löysin Ravelrystä sattumalta vanhoja tuttuja, vanha tuttu irkkituttu ja entinen vanha koulututtu. Pieni on maailma.

Pitkät päällä

Rakas päiväkirja,

tänään suoritin taas pitkän päivärupeaman. Olin töissä puoli kymmenestä puoli viiteen, tosin välissä kävin hoitamassa asioita. Olin varustautunut töihinmennessäni sukantekeleellä joka ei vahingossakaan valmistuisi, jotta illalla miitissäkin olisi jotain neulottavaa, mutta sukkahan otti ja teki itsensä valmiiksi jo kolmelta. Hilpaisin lankakauppaan töiden jälkeen juuri ennen miittiä jotta sain lisää sukkalankaa.

Miitissä olivat jälleen Tuutikki ja strilla. Jumitimme lopulta strillan kanssa puoli kahdeksaan asti (viidestä alkaen, toim. huom.) Duon Robert's Coffeessa ja keskustelimme kaikesta oleellisesta ja elämää suuremmasta. Kotiinajaessa saikin vilkutella pimeyden takia Nissanissa pitkiä päälle, yllättäen olikin saapunut pimeys. (No daa, eihän me missään juhannuksessa eletä.)

Kahden ja puolen tunnin aikana tikuttelin sukkaakin melko hyvin.


Tilauksia on nyt tiputellut reippahasti varsinkin sinisten sukkien osalta. Eipähän ainakaan tarvitse pähkäillä mitä sitä viikonloppuna tekisi, töitäkin kun on lauantaina.

Laiskuutta ja ahkeruutta

Tänään olen ollut töissä mutta innostus keskustan neuletapaamiseen menemiseen on kuitenkin hiipunut, vaikka siitä aiemmin uhosin. Kehittelin itselleni syitä miksi en lähde ajamaan keskustaan työpäivän jälkeen. En kuitenkaan löydä parkkipaikkaa. En halua käyttää rahaa kalliissa Stockassa kahvilassa. En halua maksaa pysäköinnistä enkä halua saada parkkisakkoja. Ei ole mitään neulomista kun paitaa ei voi tehdä miitissä kun tarvitsisi seurata vain ohjeita eikä pystyisi sosialisoimaan. Ne kaikki kumminkin dissaa Novitaa mutta itse juuri liityin Novitaklubiin. Jne.

Olen tässä parin päivän aikana väsännyt Pretty Babysta vyötteen ohjeella vilttiä joka on kohta valmis.

Suunnittelin antavani viltin kolmivuotiaalle mutta eihän senikäinen noin pienellä (67cm*67cm) viltillä mitään tee. Panen sen siis myyntiin.

En tässä kuussa todellakaan ole noudattanut sääntöjäni. Olen hamstrannut lankaa enemmän kuin tarpeeksi vaikka luonnollisesti edellisetkin työt ovat edelleen kesken.

Investoin uusien pyöröjen sekä virkkuukoukun lisäksi kolmeen kerään kierrätyspulloista valmistettuun FlipFloppiin.

Suunnitelmissa on neuloa (eiku virkata!) säilytyskori jonne voisi jemmata lankoja jotka eivät tällä hetkellä mahdu pahvisiin säilytyslaatikoihin. Novitan kevään lehdessä oli hyvät kuvat pienistä säilytyspurkeista mutta ei kuitenkaan tarkkaa virkkausohjetta, virkkaaminen kun ei kuitenkaan ole bravuurini. Mutta ainahan voi yrityksen ja erehdyksen kautta oppia uusia asioita.
Ja onnistua. Toivottavasti.

Pieni askel ihmiskunnalle

Ylitin itseni. Yllätin itseni. Saavutin sen. Nyt olen ylpeä.
Nimittäin.
Kävin tänään ensimmäisessä neuletapaamisessani. Tapasin Tuutikin, Mamildan ja strillan. Neuloimme ja jutustelimme.

Miten irkki-ihminen joka jumittaa aikaa enemmän koneella kuin neuleiden ääressä on missannut livetapaamiset neuleiden osalta tähän asti tyystin? Hämmentävää.

Mutta nyt se on alkanut. Uusi alku. Uusi ura. Mutta vanhat neuleet. :P

Tai jotain uuttakin kuitenkin. Ostin tulevaan kesävillapaitaani langat ja alan tehdä paitaa heti kunhan hääpuvun etukappale valmistuu. Nyt mennään jo helmassa :) Jatkamaan sitä siis.

Huominen hieman keskeyttää neulomista, kansalaisopistossa teen ristipistoja ja illalla on lautapelleilyn vuoro. Ja lauantaina juhlimista. Ja muuta sosiaalista elämää, lol apua! Saati tuleva viikko, kun päivätyö tulee haittaamaan pahasti käsitöiden tekemistä.

Mutta yritän parhaani että selviäisin. Toivotaan ainakin näin.