keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Kirjamainos!

Tämänkertainen (-kuinen) postaukseni liittyy kirjaan, jota en ole vielä ehtinyt lukea. Tänään tosin selasin teosta hieman, ja huomasin tekstin olevan omalla tavallaan puhuttelevaa, vaikka ennakkoajatukseni kirjasta oli ahdistava tunnelma.
Tai tokihan aihepiiri onkin sellainen, mutta teksti on rakennettu helposti luettavaksi, eikä sellaiseksi, etteikö kirjaa pystyisi ahdistavuudelta lukemaan lainkaan.

Niin siis tämä kirja:


Ja lainaus lehtihaastattelusta täältä (julk. 3.2.2010, viitattu 16.11.2011)

Vähitellen puoliso kuitenkin otti haltuunsa kaiken: Hän ilmoitti ostavansa vaatteet, koska Minnalla ei ollut mitään makua. Samalla perusteella hän valitsi uudet huonekalut ja verhot. Hän päätti, mitä syödään, ja maksoi laskut. Vaimolta vietiin kaikki rahat, pankkikortit ja tunnusluvut.

– Hän sanoi, etten hallitse kokonaisuuksia. Sain aina kympin taskuun ”namirahaksi”. Hän tuhosi itsetuntoni joka ikisellä elämänalueella. Hän alkoi vihjailla myös ystävieni ja sukulaisteni vioista ja puhua heistä pahaa.

Joskus Minna havahtui ihmettelemään, miten hänestä oli tullut niin huono. Hän oli pitänyt itseään aktiivisena, sosiaalisena, sanavalmiina ja ulospäin suuntautuneena ihmisenä, jolla oli paljon ystäviä. Yhtäkkiä hän ei ymmärtänytkään enää mistään mitään. Hän oli miehen mielestä onneton ja tyhmä raukka, joka ei selviäisi elämästä ilman miestään.

– Miehen maalaama kuva minusta oli ihan erilainen kuin se, jonka itse näin.


Kohderyhmäksi voisin kirjaa silmäilleenä mainita toki sellaiset henkilöt, jotka tarvitsevat vertaistukea aihepiirin tiimoilta, mutta myös joillain tavoin epäsuorastikin narsismin kanssa tekemisiin joutuneet ihmiset.

Ja mikään kirjallisuus ei ole koskaan sellaista, etteikö yleissivistyksen kartuttamisen vuoksi olisi hyvä lukea erilaisista ihmisistä ja eri ihmisten kokemuksista.

Mielenkiintoinen ja vaikea aihepiiri, vaikka hengellinen perspektiivi ei itseä kiinnostaisikaan - ja mikäli kiinnostaa, ei ole silti koskaan pahitteeksi avartaa omia näkemyksiään lukemalla toisten ihmisten kokemuksista.

Tämä on tilattavissa muun muassa täältä »

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Kuudes (pari)

Väitin tekeväni vain yhdet parit. Teinkin pari enemmän, mutta aikaa olisikin ollut vielä pariin useampaankin pariin.

Nämä minun osaltani viimeiset tämän sadon villatöppöset on väsätty kutosen puikoilla, ja lankana on toiminut jokin vyötteetön ja tarkemmin määrittämätön villa.
PS. Kuten arvata saattoi, kampanjan alussa uhoamani villapaita tuskin valmistuu vielä ensvuodenkaan jouluksi...

tiistai 4. lokakuuta 2011

Viides

Aiemmin mainitsemieni raitalangan sekä tiilen värisen seisveikan lyhytvartinen yhdistelmä toi jälleen sukkasatolaariin uuden parin, 3,5 bambuilla jälleen.
Nämä valmistuivat tällä viikolla Novitan neulemiitissä kuukauden ensimmäisenä tiistaina Metsossa. Missä allekirjoittanut tietysti tikutteli sukkia ;)
Ja saimme nähdä myös hienoja kuvia Maailman suurin tilkkupeitto -tapahtumasta Hki:n Tuomiokirkolta.
Itse en tähän tempaukseen ehtinyt osallistua millään keinoin, eikä peukaloni kovinkaan hyvin virkkuukoukkua kestä, mutta ensvuonna sitten tumpputalkoisiin.. ehdottomasti!
Jatkossa tästä alkaen olisi tarkoitus lanseerata 1.10. kansainväliseksi käsityöpäiväksi.. tai jos kansallinen-nimikkeellä nyt ensin aloittaisi. Mut anyhow.

tiistai 20. syyskuuta 2011

Toka, kolmas ja neljäs

Valmistuneita (edellisellä viikolla joo, laitetaan tämän tai viimeviikon saldoihin):
- pinkit aikuisten pehmeät töppöset paksusta 100% akryylista (tikut nro 6, lanka randomia Honkkarista ostettua Madame Tricote Paris Favori)
- lasten normisukat, väri tiili, 7 veikkaa, 3,5 bambuilla
- hieman varttuneemman lapsen tahi pienijalkaiselle aikuiselle puna-viher -sukat, 7 veikkaa ja 3,5v bambut myös, varren joustin jatkuu jalkaterän päällä
Ja nyt tulossa, piakkoin valmistumassa, aikuisten sukat lopusta em. tiilenvärisestä langasta, minivarrella jossa lankana ekana valmistuneiden sukkien jämät.

tiistai 6. syyskuuta 2011

Eka!

Ekat tuli nyt. Ei ihan niin nopeasti kuin ehkä toivoin.. 3,5 bambuilla, 7 Bröder Raidasta, perushelpot, koko n. 42 ja kapeat.

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Sukkasato lähestyy! Sir.

Laiska on ollut elokuu.. jälkikasvun ampparisukat valmistunevat jouluun mennessä. Koitin ottaa mittaa jalasta, mutta tästä lapsi lähinnä vain hämmentyi. Oli parempi keskittyä vain pohtimaan sitä kumpi voittaisi, mikäli Sir Optimus Prime ja Sir Megathron tappelisivat.
Ja aiemmin mainitsemani pieni paita tullee myös samaan osoitteeseen synttäreiksi tammikuuksi. 4vee-juhliinkin piti jo olla valmis akryylipaita Lidlin langoista, mutta tämähän epäonnistui joka suhteessa. Jos TicoTico nyt natsaisi vähän enemmän. Suurinpiirtein oikean paitakoon sain tarkistettua paidanniskasta legoleikkien ohessa.
PS. Sukkasato lähestyy! Vielä ehdit ilmoittautua!

perjantai 22. heinäkuuta 2011

Vain ne tarpeellisimmat käsityötarvikkeet

Pikaiset päivitykset...

Kaapelilapaset ovat hyvällä mallillaan; ensimmäisestä puuttuu enää peukalo. Purin kärkikavennukset pariin-kolmeen kertaan ennen kuin onnistui, mutta kyllä se siitä.. joskus.

Neulomissupervoimieni materiaalit lähte/ivät nyt muuton tieltä määrittelemättömäksi ajaksi isoihin laatikoihin varastokoppiin. Miten voidaan määritellä "vain ne tarpeellisimmat käsityötarvikkeet"? Ei mitenkään. Lopulta typistyksen, typistyksen ja vielä kerran typistyksen jälkeen päädyin ottamaan uuteen kotiin yhden semikokoisen laatikon sekä yhden pussukan. Jälkimmäisessä on suurimmaksi osaksi suoraan myyntipöydälle meneviä tai ainakin lähes valmiita päättelemättömiä töitä.
Mutta muutoinhan käsityötarvikkeita tuli yksi jätti-iso laatikko sekä kolme pientä. Siitäkin huolimatta, että heitin huolella suuren osan pienistä lankanyssyköistä suoraan roskiin.

Myös maailmanlopun päivämäärä tuli, mutta maailma tietenkin pelastui. Ihan ok kirja, suosittelen noin puoliväliin asti. Valtavan hienosti ja suurella taustatyöllä kirjassa oli kyllä yhdistelty mayojen luomiskertomusta, Raamattua, mystisiä pyramideja ym. Mutta vähän sama homma kuin Meteoriitissa, eli juoni on mielenkiintoinen ja jännä, kunnes jäätikön/meren/pyramidin alta löydetään alien/avaruusalus/meteoriitti.. niin ja sanoinko jo alien?

Eräs ikuisuusprojektini eli viimekesän villapaita TicoTicosta meni puolittain nyt varastoon (odottamaan purkamista), sininen hiha lähti purkuun ja siitä muotoutuu jonkinnäköinen pieni villapaita toivottavasti talveen mennessä. Tähän paitaan kaikki materiaalit sekä ohjeet löytyvät siitä aiemmin mainitusta semikokoisesta laatikosta.
Tämän tekemisen aloitin helppouden lisäksi myös siksi, että poikkeuksellisesti tähän kaikki materiaalit eli oikeankokoiset puikot sekä riittävä määrä oikeanlaista lankaa oli jo valmiiksi yli vuosi sitten ostettu (niitä hihoja varten)!

Ja lisää nyt ei ostella pitkään aikaan. Piste.

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Maailmanloppua ravintolassa

Lupasin palata myöhemmin kaapelitumppuihin. Tai oikeammin voisi sanoa lapasiin, lanka kun on sen verran ohutta.
Tein, purin, tein purin. Tein taas, purin taas. Sopivan tikkupaksuusyhdistelmän löydyttyä purin ainakin kolme-neljä kertaa peukalon aloituksen jälkeen, kun halusin näihin nimenomaisesti pitkän varren.
Kaapelilapaset nämä olivat päässäni heti langan nähtyäni, sillä ajattelin toteuttaa kaapelin käsivarren päälle resorista kärkeen asti. Letillä ajattelin mennä, mutta koska parimetrisestä kolmen letin kaulahuivistani on jo 15 vuotta, ei letti lähde enää ihan selkäytimestä.
Tämän hetken tulevan yhden pikkukierteen kaapelilapasen sain muotoiltua nykymuotoonsa Metsossa Novitan miitissä, missä tosin ei ollut muita paikalla. Olinko itse vääränä päivänä paikalla? Vai olivatko muut lomilla? Enihau, jätskit söin, kahvit join, neuloin ja aloin lukea mielenkiintoista kirjaa...
Ainahan tuo maailmanloppu on kiinnostanut, mutta tämä Maya-homma nyt varsinkin. Olen tässä teoksessa kovin alussa, mutta jo muutaman ensimmäisen luvun jälkeen tuntuu siltä, että juonen tulee muistamaan varsin hyvin lukukokemuksen jälkeen.
Eikä tämä tunnu niin ennalta-arvattavalta kuin esim. Da Vinssi -soosi. En esim. arvannut etukäteen sitä että tapahtumat, jotka johtivat dinosaurusten äkilliseen sukupuuttoon kuolemiseen, johtuivat ulkoavaruuden aluksen Maahan putoamisesta. E.T.:t liittyvät luonnollisesti myös Genesiksessä mainittuihin jättiläisiin, niihin muinaisajan kuuluisiin sankareihin (luku 6). Ja tämän jälkeen tulikin se Nooa-vedenpaisumus.
Suomalaisessa Kirjakaupassa on muuten menossa pokkaripassihomma. En tiennytkään tästä, mutta vuoden sisään voi kerätä tietyn määrän leimoja pokkareista, ja viimeisen leiman jälkeen saa ilmaisen pokkarin! Eikä tämä nyt niin mahdottomalta kuulosta, Maya-kirja huitoi siinä E-hintaryhmän paikkeilla.
Ja toki samantapainen kantissysteemi toimii myös Karismakirjassa, tosin tämä myymälä on suljettu arkipäivisin heinäkuun ajan.
Yllätin itseni muuten siitä etten parillakympillä ostanutkaan maailman ainoata viisiosaista trilogiaa. Lisäksi melkein unohdin tämänvuotisen Pyyhepäivänkin! Kenties tämä skene alkaa minulla jotenkin hiipua, vaikka Suomalaisen kantiskortissani kerrotaankin mikä on Elämän Tarkoitus.

torstai 30. kesäkuuta 2011

Tulin, näin, purin

Raven miitti koitti jälleen. KIP-työni ensimmäinen osa oli vahingossa valmistunut, joten tikuttelin Hervannassa kakkososan varren.
Aloittamista varten toki täytyi purkaa.
Kantapää tuli muutamaan kertaan vääränväriseksi, joten purin sen pariin-kolmeen kertaan.
Ja lopettamista varten piti lopulta purkaa molempien sukkien kärjet, sillä vaikka kuinka luulin ja miitissä puhuin, ei pikkuraitalangassakaan värit ihan mätsänneet, eli en olisi saanut sukkia täsmälleen samannäköisiksi kärjestä.
Mutta lopulta kuitenkin onnistuin:
Myöhemmin kuulin vaimean henkisen kutsun Pirkanmaan kotityön suunnilta, ja päädyin investoimaan kahteen Kirjo-Pirkka -kerään. Sinisen näen mielessäni jo sukkina ja punaisen kaapelitumppuina.
Mutta näistä tarkemmin lisää seuraavassa numerossa.

lauantai 11. kesäkuuta 2011

KIP 2011

11.6. Koskipuistoon kokoontui satunnainen määrä ihmisiä neulomaan julkiselle paikalle. Itse lähdin pelipaikalle noin tunnin etukäteissuunnittelulla huomattuani aamulla irkissä #neulonnan topicissa KIP:n olevan juuri tänään.
Ja kuten voi arvata, neuloin sukkaa komeassa aurinkoisessa kelissä.
(Jotain Novitan papukaijalankaa tämä on, tästä piti joskus tulla jokin huivi mutta nopeastihan sen menomatkalla bussissa purki lankakeräksi:)

perjantai 10. kesäkuuta 2011

Joulu on sentään joka vuosi!

Joo,

kuten aiemmin kerroin, eräs kanavatyö tullee jouluksi valmiiksi. No ei tullut ihan viimejouluksi todellakaan, mutta nyt on ainakin hyvä yritys että josko tänävuonna?


Toinen vastaavalla aiheella on aloittamatta, ja kanavatyökeskuksesta tuli lisää aivan ihan tarjouksia. Yritän kuitenkin malttaa olla tilaamatta lisää liian isolla rahalla vielä kun edellisetkin ovat aloittamatta.. ja kun käytin juuri pienestä budjetistani sijoituksen uuteen valloittavaan lautapeliin <3

maanantai 9. toukokuuta 2011

Haluan urheiluselostukset jatkossa naiseksi!

Niin. Kuten otsikko sanoo.

Tässä on nyt ollut menossa jotain MM-kisoja jossain. Jääkiekon osalta kai?

(Naisten) Käsityökerhossa väsäsimme neulomis- ja paperimassatöiden ohella tänään kännykkäradioon korvanapit kiinni ja kaiuttimen päälle. Ja eihän siitä selostuksesta mitään selvää saa:
"suomiottijäähynvenäjälläonnytylivoimakomarovhyökkääsuomiottaakiekonvenäjätaklaapitkäkiekko!"

Totesimme parhaimmaksi ratkaisukeinoksi laittaa kerhojäsenellemme napit korviin ja kaiuttimen pois päältä. Ja ohjelman kuuntelija sitten selosti naisille naisten kielellä ottelun tapahtumat simultaanisesti:

"Nyt kiekko.. on jäällä."
Pitkä hiljaisuus.. "joo, ne pelaa sitä"
"Venäjä.. teki jotain. Joo siellä on nyt joku jäähyllä."
"Suomella on nyt ylivoima."
"Suomi otti maalivahdin pois. Nyt niillä on kuus neljää vastaan."
"JES!"
Muut: "Ai tapahtuiko jotain?"
"Joo, Suomi teki maalin."

Paljon selkeämpää!

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

CIF 2011

Haaste!

Katon Kontista nappasin haasteen vastaan.

Eli viisi ensimmäistä tämän postauksen kommentoijaa saavat minulta jotain itsetekemääni tämän vuoden loppuun mennessä :)

tiistai 19. huhtikuuta 2011

Every Day is KIP-day!

Kuten edellisessä postauksessani kerroin, tällä hetkellä allani olevat nelipyöräiset eivät enää tottele nimeä Nissan, vaan termejä TKL ja Paunu.

Olin saapumassa Nokialta Tampereelle, ja jälkimmäisessä kaupungissa minun täytyy vielä vaihtaa paikallista jotta pääsisin kotiini asti. Mukanani kulki tällä kertaa lisäksi kauppakassi, normaalin olkalaukun lisäksi. Olkalaukussa kulkevat aina mitä moninaisimmat muistiinpanot eri asioista, tällä kertaa taisivat mukana olla myös kaikki työtodistukseni, sekä tietysti tämänhetkinen bussikäsityöni.

En ole koskaan neulomisesta busseissa saanut sanomista kuskeilta, mutta kuskaan mukanani aina kuitenkin varmuuden vuoksi jotain helppoa pikkupyöröjuttua, jotta neulominen sekä neuleen piilottaminen ovat tarpeen vaatiessa helppoja tehtäviä. Ja jotta tekosiani ei niin helposti etupeileistä nähtäisi, parkkeeraan yleensä mahdollisimman taakse.

Nyt satuin iltakahdeksan ruuhkaan. Löysin lähes takimmaisen penkin, ja täkäläisestä poikkeukselliseen tapaan otin kaikki tavarani syliini. Viereeni istui joku, joka puolelle saapui väkeä, ja taakseni tulivat tyttö ja poika. Nämä olivat minua ehkä 10 (max 12) vuotta nuorempia. Bussi oli täynnä ja matka alkoi.

Mietin hetken mahtuuko tässä nyt neulomaan vai ei. No mahtuu. Otin laukusta Pretty Baby -kasan esille ja aloin tikutella. Takaani kuului iso naurunpyrskähdys.

Koin samantien olevani tytön ja pojan mielestä huomattavasti vanhempi mitä oikeasti olen. Jatkoin tikuttelua rauhallisesti. Itse asiassa jatkoin tyynesti koko heidän keskustelunsa ajan.
Enkä ole varma luulivatko he minun oikeasti olevan tosivanha, vaiko kuuro, sillä he puhuivat vähintäänkin normaaliäänellä, joten kuulin kaiken.
Pyrskähdin nauruun vasta siinä vaiheessa kun toverukset poistuivat bussista.

Poika: Katto ny tota!
Tyttö: Joo! :D

Kikati kikati...

Tyttö: Siis oikeesti kato tota.. hihi.. kiki..
Poika: Siis toi oikeesti.. toi on ihan to-sis-saan!
Tyttö: No aijjaa!

Kikati.. hihihi...

Poika: Vittu yleensä täällä takapenkeillä nuoret jätkät viskelee nuuskamällejä kattoon mutta toi KUTOO!




Otan tämän kohteliaisuutena.

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Vaihteeksi vauvanvilttiä

Olen ollut viimeaikoina aivan liian kiireinen. En ole ehtinyt käydä neulemiiteissä, ei siis mitään. Onneksi(!) autoni hajosi, joten matkat töihin taitan jatkossa busseilla. Ja näin sain päiviini kaksi tuntia lisää aikaa neuloa!
Busseissa on hankala tikutella sukkia, mutta aloin taas väsätä uusien värien Pretty Babysta vauvanvilttiä. Kohtahan se on valmis, tosin tämän saajan syntymiseen taitaa olla vielä 7kk aikaa.

perjantai 18. maaliskuuta 2011

Nelonen

... eli Jotain Ihan Muuta.

Tämä ei liity kirjoihin eikä käsitöihin, vaan mielenkiintoiseen kohtaamiseeni maaliskuisena torstaiaamupäivänä vuonna 2011 Suomessa, Tampereella, Hämeenkadulla. Missä pumpulissa olen elänyt kun en ole aiemmin tällaisiin törmännyt? Olen kuullut tosin että organisoidusti nämä rahanpyytäjät toimivat ja haluavat todellakin vain sitä rahaa (josta vain osa pysyy itsellä). Ja kenties vaativat sitä kovinkin röyhkeästi. Kyseinen tilanne on esitetty lyhyemmin kuin miten tilanne oikeasti tapahtui, mutta pääkohdat lienevät selvät.

Lampsin siis päämäärättömästi vaateliikkeen edessä, kun vanhempi naishenkilö tuli luokseni ja epämääräistä englantia puhuen antoi minulle lapun luettavaksi. Siinä luki jotenkin tähän tyyliin: "Mina ja viisi lasta koyha perhe. Ei ruokaa. Tuli Moldovasta kylma. Jumala siunaus." Tai jotain sinnepäin. Aloin sitten jutella tämän naisen kanssa, ja oikeastaan heti tämän lapun moneen kertaan luettuani vilautti hän myös kristillistä traktaattia ja sanoi: "Bless you, Christ bless you."

Niin. No ok, jutellaan sitten uskonsisaren kanssa. Jostain syystä en menettänyt hermojani enkä edes korottanut ääntäni keskustelun aikana. Pidin kiinni omasta tarjouksestani. Ja mitä edemmälle keskustelu eteni, sitä selvemmiksi myös kehonkieli meni, esim. sanojen "food" tai "let's go" kohdalla, joten ymmärrysongelmista ei ainakaan ollut kyse.

A = minä , N = nainen

N Christ bless you. Need money. No food.
A I don't have much money. I have few coins. I can buy you food.
N Buy? No, we need money. Five children. No food. Please. Bless you.
A Yes, yes. And I can buy you food.
N Five children. No money. No food. Jesus Christ loves you.
A Yes yes I know Jesus too, and I have time now, we can go buy. I don't have much money, maybe two or three euros, but you can get soup or something with that. Or bread. Ok?
N Two euros? Don't you have bank card? You can take money from the wall? (WHAT?!)
A No, I don't have enough paper money. But I have these few coins.
N Gimme those money. We need food.
A No, I can buy you food. I have two euros. You can have soup.
N You mean shop? Like Sokos?
A Yes! Or where ever you want. Let's go now. I can buy you food, with my two euros.
N Gimme those two euros.
A I. Can. Buy. You. Food. With my money. Let's go! I mean right now.
N No, no. Money. Gimme money. No food. Five children. Gimme those two euros.
A Umm.. you don't have food, so I can buy you food. With my two euros.
N Gimme those two euros.
A I don't give money but I can buy you food.
N GIMME AT LEAST ONE EURO!! ONE!
A I can buy you food. Now. Shall we go.
N tuhahtaa ja lähtee hyvin vihaisena marssimaan tilanteesta pois

Eipä tähän ole mitään sanomista.

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Sukkia ja tilkkuja

Kuukauden ensimmäinen tiistai ja Novitan miittikerta meni jälleen. Paikalla oli Minna, tanita sekä allekirjoittanut, mutta lisäksi luonamme käväisi vieraileva neulova miestähti. Itse en ehtinyt jutustella Metsossa kuin alle tunnin muiden kiireiden vuoksi, mutta ydinasiat nopeasta pyörähdyksestä olivat "Pellervo kutoo aina vaan sukkia", "Puro oikeasti kannattaa huovuttaa käsin ettei tosta pitkävartisesta tule lastenkokoa" sekä Isoäidinneliö -projekti. Miittiporukkamme puolesta Minna lupasi koota palaset ja lähettää ne eteenpäin, ja josko syksyllä tulisi lähdettyä Helsinkiin kasaamaan maailmanennätystä? :)

Briiffisti, Martat, Novita, ym. ovat antaneet speksit minkäkokoisia palasia kuuluu virkata ja minkäkokoisia peittoja palasista kuuluu tehdä, ja myöhemmin nämä lähetetään ensi- ja turvakoteihin. Varsinainen tilkkurekkakiertuehan meni jo.

Ostin pari kerää edullista(?) Villavaa (vai mitä se oli? nyt ovat kaikki ihan hukassa) á 1,50e (50g). Tikuttelen tässä hätäisesti niistä kasan lastensukkia lahjaksi useammalle lapselle kerrallaan.

lauantai 26. helmikuuta 2011

Työ vs. miitti vs. kirjat

Tällä kertaa Raven miitti jäi sivuun töiden vuoksi. Mutta kappas, löysinkin itseni tekemästä töitä Duossa kuuden pintaan kuukauden viimeisenä torstaina. Ihan vain vilkaisin ohimennen montako henkilöä miittiin oli tullut ja siellä olikin iso pöytä täynnä!? Olihan sitä pakko siinä ihan vahingossa käydä nopeasti sanomassa ihmisille moi ja heippa taas.

Kirjojenlukuelämäni on ollut pitkään hävyttömän köyhää kun olen suuntautunut villalankapuolelle sen mitä töiltä ehdin. Mutta ainakin tapasin tässä lukuisia kirjoja uudistuneessa ja kodikkaassa Karismakirjassa. Liketän kovasti :)

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Miittailua, purkamista ja kirja-alea

Tammikuun viimeisenä torstaina, 27. päivä, löysin itseni jälleen Duosta Lycaenan kanssa neulomasta. Päivä oli kovin mielenkiintoinen, erikoinen ja antoisa. Tykkään :) Lisäksi havaitsin että kutosen puikoilla tikuteltava akryylivillasukka on melko leppoisaa ja nopeaa puuhaa.

Eilinen Novitan miitti oli pakko missata keikkatyökomennuksen vuoksi. Mutta sen verran havaitsin että edelliskerralla Metsossa aloittamani wannabe-baktukseni menee purkuun. Tavoitteeni oli saada jämäkerät kulumaan huiviin mutta nyt kerät ovat loppuneet ja huivi ei ole vieläkään valmis. Olen kyllä ajatellut ostaa lisää ko. Puro Batikia mutta oikeita värejä ei (onneksi) ole löytynyt.

Olen katsellut ihastuneena uusia Novitan sateenkaariraitoja mutta olen malttanut itseni. Vielä. Mutta lankesin tosin tässä päivänä muutamana uusiin Puron väreihin. Ihan vaan pari kerää sitä sinisävyistä. Mut älkää kertoko kellekään! ;)

Tämän blogin nimi on Kirjoja ja käsitöitä joten tässä nyt edes yksi maininta kirjoista:
Karismakirjassa on vielä tämän viikon loppuun suuret alet, sillä ihana pikkukirjakauppa menee pariksi viikoksi remontin vuoksi kiinni. Tervemenoa kaikki! Sinne riennän itse loppuviikosta ahmimaan.

tiistai 4. tammikuuta 2011

Purettavaa ja jotain muutakin kuin sukkaa, joskus, ehkä

Jälleen kokoonnuimme Metsossa, tällä kertaa hieman pienemmällä kokoonpanolla, eli Pellervo, Tsikko ja Minna.

Saimme aikaan keskustelua ikääntymisestä ja oman ikänsä unohtamisesta. Ja onhan oman iän kokeminen aina suhteellista, kolmi-nelikymppisiä voi joku pitää vanhana mutta toinen pitää viisikymppisiä nuorisona. Ainakin allekirjoittanut kokee jo olevansa vähitellen aikuinen, vaikka henkisesti olenkin nuori, mutta pienet partiopoikani joiden kanssa aikaa vietin muinoin tiiviisti kolmen ja puolen vuoden ajan ovat jo parikymppisiä.

Päädyimme myös jälleen luonnollisen avautumisen äärelle, eli purkamiskeskusteluun. Kaiken voi purkaa. Useasti. Varsinkin jos kappaleen on tehnyt kerran väärin. Tai kaksi. Tai voi valmiin työnkin purkaa vähintään kerran (tai miksei useamminkin) ja tehdä langasta uuden tuotoksen jos vanha tuotos on jäänyt käyttäjälleen pieneksi.

Koitin itse aloitella tällä kertaa jotain muuta kuin iänikuisia sukkia. Heitin päästäni wannabe-baktuksen ohjeen ja aloittelin sitä pikkutikuilla. Tarkoituksenani on tuhlata kaappiin lojumaan jääneet kirkkaat Puro Batikit.
Miitin jälkeen hyvän opastuksen saaneena marssin Sokkarille ostamaan bambupyöröt!! Niillä jatkoin wannabe-baktusta pitkälle :)